Opiskelijavaihto yksilön ja yhteiskuntien kannalta

Suomen liittyminen Euroopan Unioniin merkitsi sitä, että opiskelijavaihtoa alettiin lisätä eri Euroopan Unionin maiden kesken. Tällä on poliittinen ulottuvuutensa. Näin Euroopan kansat ihanteellisesti tarkastellen lähenevät toisiaan. Jotkut näkevät siintävän Euroopan Yhdysvaltojen asteittaisen kehityksen alkaneen tästä.

Yksilön kannalta siinä aukeaa mahdollisuus avartaa maailmankuvaansa ja saada laajempaa oppia, kuin mitä omasta kotiyliopistosta voisi saada.

Nykyisin vaihto-ohjelmia on laajemminkin. Aasian suunnalle jopa hakeudutaan, koska sen alueen osaaminen nähdään suurena mahdollisuutena. Suomalasia opiskelijoita on suunnannut jopa Malesiassa pienempiinkin kaupunkeihin opiskelemaan.

Epäsuhtaisuutta oppilaitosten tasossa

Ulkomaalaiset opiskelijat, jotka ovat tulleet Suomeen ovat sekä pettyneet, että yllättyneet positiivisesti opetuksen tasosta. On selvää, että vakiintuneiden ammattikorkeakoulujen tasot ovat olleet korkeita maassamme. Turun teknillisestä opistosta on kehittyessään ammattakorkeakouluksi tullut korkeatasoinen. Samalla tavalla Helsingissä ja Oulussa on ollut korkeaa teknologista osaamista.

Osa maamme ammattikorkeakouluista on kuitenkin noussut ammattioppilaitosten pohjalta. Pikkupaikkakunnilla jonkun ammattioppilaitoksen päälle rakentunut ammattikorkeakoulu ei välttämättä ole tasoltaan eikä oppilasainekseltaan kovinkaan kilpailukykyinen. Silti näilläkin on usein omat vaihto-ohjelmansa.

Tasoerot on suuria myös esimerkiksi Englannissa. Siellä kaksi yliopistoa – Oxford ja Cambridge – haalivat suurimman osan rahoista. Muiden saamat resurssit ovat marginaalisia. On selvää, etteivät arvostetut opilaitokset tee vaihto-ohjelmia kenen tahansa yliopiston kanssa. Niinpä suomalaiset opiskelijat esimerkiksi Turun yliopistosta joutuvat tyytymään melkoisen keskinkertaisiin vaihtokohteisiin siellä suunnalla.

kokemus avartaa

Toisalta on muistettava, että pelkästään vieraassa maassa ja kieliympäristössä asuminen on kokemuksena avartava. Siis kyse ei ole pelkästään oppilaitoksen tasosta. Kyse on myös kokemuksesta. Espanjalaisia ja italialaisia houkuttelee Suomeen pakkastalven kokeminen. Toki Suomen maine korkean koulujärjestelmän maana – aiheesta tai aiheetta – saa nuoria kautta Euroopan suuntaamaan tänne.

Eksotiikka vetoaa myöskin. Suomalaisten kosketukset eteläisen Euroopan maihin liittyvät turismiin. Espanja ei enää pitkiin aikoihin ole ollut eksoottinen kohde suomalaiselle. Suomalainen haluaa usein hyödyn kielen oppimisesta.Euroopassa riittää kieliä. Espanjalainen tuskin tulee Suomeen oppiakseen Suomen kieltä.

Kansallisuuksien määrä jopa Lapin Yliopistossa on suurta. Se kertoo eksotiikan vetovoimasta.