Vaihto-ohjelmat Yhdysvaltoihin olivat se perinteinen

Vaihto-ohjelmat alkoivat Suomesta Yhdysvaltoihin ja 1950-luvulla. Toki määrät olivat alkuun varsin vaatimattomalla tasolla. Kuten tiedämme Neuvostoliitto oli huolissaan enemmänkin huolissaan Saksan uudesta noususta. Yöpakkaskriisin aikoihin Neuvostoliitto esitti huolensa sen johdosta, että Suomen kauppa Länsi-Saksan kanssa ohitti Neuvostokaupan.

Hrutsevin kaudella Neuvostoliitto ei ollut ennen Berliinin ja Kuuban Kriisejä niinkään huolissaan suomalaisten suhteista Yhdysvaltoihin. Vaihto-ohjelmien kautta Yhdysvaltoihin lähteneet eivät kokeneet 1960-luvulla minkäänlaista erityistä ongelmaa palatessaan Suomeen. Sen sijaan 1970-luvulla vaihto-opiskelu saattoi olla negatiivinen asia pyrittäessä valtion virkaan. Sen sijaan USA:ssa kauppatieteitä opiskelleilla oli kysyntää yrityselämän puolella. Pelkkä Bachelors tutkinto USA:sta saattoi olla kovaa valuuttaa Suomessa. Heidän suhteen ei kuulunut samanlaista pilkkaa mitä Uppsalan ekonomeihin kohdistettiin.

Munkkiniemen yhteiskoulusta on lähtenyt perinteisesti runsaasti vaihto-opiskelijoita Yhdysvaltoihin. Vielä 1980-luvulla munkkiniemessä saattoi törmätä amerikkalaista jalkapalloa harrastuksena pelaavaan porukkaan. Kyseiset ryhmät koostuivat pääosin USA:ssa vaihto-oppilasvuoden viettäneistä.

Samalla tavalla koripallo ja golf liittyvät amerikkalaiseen elämäntapaan. Ne ovat olleet suosittuja lajeja USA:ssa vaihtovuoden viettäneiden keskuudessa.

USA:ssa opiskelu on painoarvoltaan putoamassa

Tänä päivänä vaihto-opiskelua tapahtuu kehittyviin maihin päin. Aasian painoarvo kasvaa koko ajan, mutta myös latinalaiseen Amerikkaan suuntautuu vaihto-ohjelmia.

Muutoksen tuulet puhaltavat nykyisin. Trump haluaa jopa poistaa green card- loton. Ei hirveästi syleillä maahantulijoita ainakaan puheiden tasolla. Vaikea sanoa miten vaikuttaa Trumpin kauden Amerikan antama kuva lähtijöihin. Vaihto-opiskelijaksi lähtevät asuvat ns. isäntäperheissä. He menevät jo lukiovuosiksi. Sen sijaan yhteydet Euroopan yliopistoihin alkavat olla huomattavan laajoja ja varsin yleisiä kokemuksia suomalaisille opiskelijoille.

Saattaa olla, että kehitys heijastaa maailman moninapaistumista. Toisaalta verrattuna kylmän sodan kauteen opiskelu Venäjällä ei ole kovinkaan suosittua. Uutena ilmiönä on se, että käytetään Euroopan Unionin tarjoamia mahdollisuuksia. Esimerkiksi monet lääkärin ammatista kiinnostuneet suuntaavat Romaniaan tai Latviaan opiskelemaan. Tällä on ollut sellainen vaikutus, että osa lääkäreistä haluaisi ennakoida paluumuuttajien tuovan maahamme ylitarjontaa lääkärikunnan piiriin. On jopa esitetty lääkäriksi koulutettavien aloituspaikkojen pudottamista Suomen yliopistoissa.

Suomalaisilla on harvemmin varaa suorittaa tutkintoon Yhdysvalloissa. Siellä tosin olisi paikkoja työskennellä huippuansioilla. Yhdysvalloissa lääkäriksi opiskeleva saa usein helposti lainaa. Mikäli pankit ovat rahoittaneet vaikkapa 100 000 dollarilla lääkiksen opiskelijan opintoja, ovat he usein valmiita keskustelemaan lisärahan satsaamisesta. Usein esille nousee se ajatus, että opiskelija menee vaikkapa halvemman hintatason Malesiaan tai Intiaan suorittamaan opintonsa loppuun.