Sorretut vähemmistöt historian saatossa

Tarja Halosen kaudella esiintyi voimakasta syrjittyjen vähemistöjen puolustamista. Kyse ei ollut pelkästään Tarja Halosen persoonallisesta missiosta. Sitä oli ilmassa myös yleisesti maailmassa. Globalisaatiosta puhuttiin paljon niihin aikoihin. Toisaalta korostettiin sitä, että samanaikaisesti kaikenlaiset paikalliset kulttuurit alkaisivat kukoistamaan. Globalisaatiokehityksen rinnalla nähtiin siis lokalisaatiokehitystäkin.

Maassamme käytiin pitkään keskustelua seksuaalisten vähemmistöjen oikeuksista. Suomen kokoisessa maassa aihe paisui varsin suuriin mittoihin. Kyse on kuvitellusta yhteisöstä, jolle olisi siis uudessa ajassa hyvitettävä vanhat vääryydet. Hyvä näin, jos se tapahtuu vapaaehtoisuuden pohjalta. Mikäli siihen pakotetaan uhkaamalla lakimiesten kautta, asia voi kääntyä huonoon suuntaan.

Yhdysvalloissa presidentiksi nousi musta mies. Vähemmistöt olivat nousseet valtavirtaan. Hollywoodmainen loppu. Vai oliko sittenkään? Seurasi valkoisen enemmistön vastaisku. Valkoisistakin naisista yli puoletä äänesti Trumpia mielummin kuin Obaman puoluekaveri Hillary Clintonia. Valkoinen kansanosa, joka oli tottunut hallitsemaan maata, ei nähnyt Obamassa omaa peilikuvaansa.

On hyvä asia jos valtaväestö vapaaehtoisesti haluaa hyvittää pahat tekonsa. Sellaista olisi hyvä kannustaa. Yhdysvalloissa intiaanien asema on surkea. Suomessakaan lappalaisten asiat eivät liiemmin kiinnosta. Kun jonkin vähemmistön asiaa korostetaan, jää toiset usein taka-alalle. Yhdysvalloissa on tehty erinäisiä kiintiöitä mustille. On sanottu, että niiden avulla pikemminkin torjutaan äärimmäisen lahjakkaiden intialaisten ja kiinalaisten nousua, kuin todellisuudessa autetaan mustien asiaa.

Historiatajusta realismia lakimiesmentaliteetin vastapainoksi

Suomenkin historiatunneilla on viimeisen parin vuosikymmenen ajan otettu esiin YK:n ihmisoikeusjulistuksia ja kaikenlaisia vähemmistöille annettuja oikeuksia liittyen näihin pykäliin. Onko tällainen lakiajattelu edellä kulkeva historianopetus tuloksellista? Näyttäisi siltä, että koulukiusaaminen ja muu rehottaa edelleen. Nuoret hakeutuvat kaikenalaisille rasismia ihannoiville sivustoille.

Onko historian opetus ollut sitten liiaksi pelkkää ”kommunistista utopiaa”? Ihmiskunta veljiä keskenään jne. Saattaa hyvinkin olla, sillä liiallinen dogmaattisuus saa ihmiset epäilemään asioita. Nuorten tehtävä on aina haastaa pinttyneet ”totuudet”.

Viime aikoina on puhuttu poikien syrjäytymisestä koulumaailmassa. Koulujen opetushenkilökunta on naisistunut koko ajan. Ongelma ei ole pelkästään naisistuminen. Nykyisin tiedostetaan se, että opettajiksi päätyneet naiset ovat itse akateemisten perheiden lapisia. Heillä on ollut hyvä ympäristö, jossa opiskelua on kannustettu. Tällaisen taustan omaavilla naisilla ei ole osaamista käsitellä nuoria poikia, jotka saattavat oirehtia esimerkiksi kasvaessaan alkoholistiperheessä.

Voisi kuvitella, että nuoren pojan kiinnostus historiaan ei hirveästi kasva, jos tunneilla käsitellään naissukupuolen kärsimyshistoriaa historian saatossa. Varmaan talvisodan sankareista puhuminen saattaisi herättää enemmänkin ajattelemaan sitä, kuinka erilaisia kohtaloita voi olla. Jätetäänkö tällaiset asiat sivuun sen vuoksi, että maassamme on kirkasotsainen EU-ideologia vallalla. Kaikenlainen kansallismielisyys kuulemma johtaa holokausteihin ja vastaaviin.

Kun ajattelee poliisin tehtäviä. Jokainen tajuaa sen, ettei rikollisuus lopu maailmasta koskaan. Käsite on laaja, koska on olemassa erilaisia rikollisuuden muotoja alkaen talousrikollisuudesta. Sodatkaan eivät tule koskaan loppumaan kokonaan. Ihmisten ja ihmisryhmien välillä on aina jännitteitä. Tietenkään kukaan ei halua ydinasein käytävää sotaa. Viime vuosisadan veriset sodat ovat varmasti vieläkin mukana juhlapuheissa. Sodat ovat kuitenkin tänäkin päivänä todellisuutta esimerkiksi Lähi-idässä.

Historiatajun kautta voi parhaimmillaan valistaa nuoria. Onko liiaksi sisäsiisteillä naisopettajilla valmiuksia puhutella myös poikia historian tunneilla? Syrjäytyvät pojat ovat todellisuutta. Olisiko historia aihe, josta käsin heihin voisi saada kipinää?

corporate-x