Miksi suomalainen koulutus on maailman huipulla?
Suomalaislapset aloittavat koulutien verrattain myöhään, vasta 7-vuotiaana, kun muualla maailmassa koulu aloitetaan monin paikoin huomattavasti nuoremmalla iällä. Tästä huolimatta, tai kenties osittain tästä syystä, suomalaislapset pärjäävät hyvin PISA-tutkimuksissa ja suomalaista koulutusta pidetään yhtenä maailman parhaista. Mistä tämä oikein johtuu? Esitämme tässä artikkelissa muutaman syyn, jotka löytyvät suomalaisen koulutuksen laadukkuuden taustalta.
Suomalaisia opettajia arvostetaan ja heidän koulutukseensa panostetaan
Suomessa kaikki lähtee opettajista. Jo päiväkodin puolella toimivilla lastentarhanopettajilla on korkeakoulutus ja lain mukaan ryhmässä tulee työskennellä tietty määrä korkeakoulutettuja lastentarhanopettajia. Tämä takaa sen, että ryhmässä on tieteelliseen tietoon pohjautuvaa näkemystä ja että lasta ohjaa jo pienestä pitäen koulutettu henkilö. Kaikkialla maailmassa tämä ei ole suinkaan itsestään selvää.
Myös suomalaisten opettajien koulutukseen panostetaan, mikä näkyy heidän osaamisessaan. Opettaja, jolla ei itsellään ole riittävää koulutusta on kuin sokea ohjaamassa toista sokeaa, mutta suomalaisilla opettajilla on pohjalla koulutus, johon nojata. Perinteisesti suomalaisia opettajia on pidetty kansan kynttilöinä ja he ovat nauttineet suurta arvostusta. Lisäksi perinteisesti koulutustamme on myös pyritty kehittämään vuodesta toiseen. Tämä kaikki on luonut oivalliset olosuhteet hyville oppimistuloksille.
Suomalaisperheet panostavat lastensa kouluttamiseen
Keskimäärin suomalaisissa perheissä arvostetaan koulutusta ja lasten koulutarvikkeisiin sekä -vaatteisiin, joita löytyy esimerkiksi sellaisista lastenvaateliikkeistä kuin https://kidsbrandstore.fi/, ollaan valmiita sijoittamaan suuriakin summia rahaa. Monelle suomalaiselle vanhemmalle on ylpeyden aihe, jos lapsi menestyy koulussa. Toisaalta Suomessa ei olla menty samanlaiseen kilpailuasetelmaan kuin vaikkapa Yhdysvalloissa. Täällä tuetaan niin heikkoja kuin vahvojakin oppilaita. Toisinaan kuulee jopa pientä moitetta siitä, että suomalainen koulutus saattaa olla hieman tasapäistävä, eivätkä kaikkein lahjakkaimmat oppilaat saa välttämättä tarvitsemaansa tukea, jotta heistä voisi kasvaa huippuosaajia. Toisaalta taas heikoimpia oppilaita tuetaan, niin että tasoerot eivät ole loppujen lopuksi kovinkaan suuria.
Luokkakoot eivät ole Suomessa kovin suuria
Eräs suomalaisen koulutuksen hyvistä puolista on se, että maailmanlaajuisesti katsottuna luokkakoot eivät ole kovin suuria. Näin opettajille jää hieman enemmän aikaa ohjata ja opettaa oppilaitaan kuin sellaisille opettajille, joiden ajasta suuri osa menee kurinpidollisiin toimiin.
Suomessa opitaan leikin varjolla
Jo Maria Montessori tiesi, kuinka tärkeää on opettaa lapset tekemään asioita itse ja kuinka tärkeää on oppia leikin varjolla. Suomessa tämä on ymmärretty erityisen hyvin. Suomalaislapset aloittavat varsinaisen koulun verrattain nuorina. Tätä ennen he ovat käyneet leikinomaisen esikoulun, jossa he ovat oppineet leikin varjolla koulussa tarvittavia taitoja, kuten omista tavaroista huolehtimista. Itse asiassa lapsi oppii esimerkiksi lukemaan hyvinkin nopeasti, kunhan vain on siihen valmis. Tästä syystä lukemisen oppimisella ei ole valtava kiire, vaan on tärkeämpää luoda lapsille hyvä pohja ennen varsinaisen koulutyön alkua. Tähän pohjaan liittyy lapsen itsetunnon rohkaiseminen sekä lapsen itsenäisyyden tukeminen. Kun nämä ovat kohdallaan, on lapsen helppoa oppia akateemisia taitoja.
Suomalaisessa opetuksessa myös erilaiset lorut ja riimittelyt ovat pienten lasten kohdalla keskeisessä asemassa. Ja mikäpä olisikaan hauskempi tapa oppia uusia asioita kuin runoilu ja riimittely? Kaiken kaikkiaan voidaan sanoa, ettei pienten lasten opetus ole Suomessa liian ryppyotsaista ja tällainen rento, mutta tavoitteellinen ympäristö näyttää kantavan toivottua hedelmää.