Yliopistot muuttuneet instituutioiksi
Länsimaisen yliopistoperinteen juurena on ollut muodostaa idyllinen paikka, jonne oli koottu joukko oppineita. Melkeinpä voisi kutsua luostarimaisesta ilmapiiristä. Kaikenlaiset häiriötekijät piti poistaa ja kuunnella oppineita. Varhaiseen perinteeseen on kuulunut kiertää mahdollisimman monia oppinineisuuden kehtoja. Tieto oli oppineiden päässä. Kun vietti yhden lukukauden tietyn oppineen luona ja pusersi sieltä tiedon, oli aikaa siirtyä seuraavaan. Oli kuin olisi käynyt nuuhkaisemassa kukkaa, heitti sen pois ja siirtyi seuraavan tuoksuvan kukan pariin.
Taustalla tässä oli se, että ennen kirjapainotaidon kehitystä kirjat olivat harvinaisia ja kalliita sekä hankalia jäljentää. 1600-luvulla Turkuun perustettiin yliopisto. Vielä siihenkin aikaan kirjat olivat arvokkaita, eikä niitä juurikaan lainailtu. On sanottu, että useamman sadan kirjan kokoelma saattoi olla asuntoa arvokkaampi omaisuus. Joku lahjakas nuori mies saatto
i päästä oppineeseen perheeseen ja siis samalla käsiksi kirjakokoelmaan, jos hän meni – tai pikemminkin hyväksyttiin –
talon tyttären kanssa naimisiin.
Hyödyn aika ja yliopistot lähelle hallintoa
Hollannissa – Leidenin Yliopistossa – alettiin tutkia jopa islamin uskontoa jo 1600-luvulla. Taustalla oli se, että maan kauppiaat alkoivat muodostaa kauppa-asemia nykyisen Indonesian alueelle. Siis tultiin kosketuksiin muslimiväestön kanssa. Tarvetta lisätä ymmärrystä ilmeni siis siitä odotettavan hyödyn takia.
Muutakin tutkittavaa ilmeni ja erityisesti kolonialisoitujen alueiden luontoa ja kulttuureita kohtaan heräsi kiinnostusta niihin liittyvän hyödyn takia.
Jossain vaiheessa oppineista – ylioppilaista – tuli riesa ympäri Eurooppaa. Oppineita pidettiin juoppoina ja häiriköinä, joiden tiedoista ei paljoa kostuttu. Niinpä 1700- ja 1800-luvuilla ilmeni pyrkimystä siirtää yliopistoja lähelle maan halli
ntoa. Opiskelijat olivat siten lähellä hallintoa, jonne heitä ohjattiin töihin. Samaan aikaan haluttiin ohjata yliopistollista tutkimusta yhteisöä hyödyttävien asioiden suuntaan.
Rakennusten ja kirjastojen arvo korostunutta
Tänä päivänä laadukas yliopisto saa palkattua huippuja eri oppituoleille. Korostunutta on yliopistojen kirjastojen laajuus. Kuinka monta tieteellistä aikakausikirjaa yliopistoon tulee. Nykyisin tosin nettiversioina.
Yliopistojen ranking-pisteisiin vaikuttaa suuresti tutkimuksen taso. Tätä heijastaa mm. se missä määrin ko. yliopistojen tutkijoiden tutkimuksia lainaillaan muualla.
Toisaalta tieteellisen tutkimuksen kannalta on palattu juurille. Piilaakson kaltainen paikka, jonne kasataan joukko huippututkijoita saattaa olla parempi ratkaisu kuin suurkaupungin keskustassa sijaitseva vastaava tutkimuskeskus.