Onko historiasta olemassa suurta kertomusta?
Kylmä sota päättyi 1990-luvun alkuun tultaessa ja yleisesti julistettiin, että samalla historia päättyi liberaalin demokratian voittoon. 1990-luvulla Suomenkin historian opetuksessa ja lehdistön antamassa historiakuvassa korostui YK:n rooli.
1990-luku merkitsi Saksojen yhdistymistä. Tämä herätti osaltaan pelkoja tuon maan nousemisesta uudelleen ja jopa palaavan Hitlerin kauden perinteeseen. Yhdysvallat piti Saksaa nöyränä mm. esittämällä erinäisiä vaatimuksia natsikauden tapahtumiin liittyvistä korvauksista. Kaikenlaiset teollisusyritykset, joilla oli ollut toimintaa 1940-luvulla tuomittiin maksamaan korvauksia ”natsikauden rikoksista”.
Tuo aikakauteen liittynyt YK-kasvatus korosti nimenomaan kansallisaatteen pahuutta. Sen sanottiin johtavan holokaustiin. Tällaista kuvaa opetettiin Suomenkin kouluissa. Toisaalta 1990-luku merkitsi myös Suomen liittymistä Euroopan Unioniin. Se kuvattiin jonkinlaiseksi 
suureksi rauhanprojektiksi, jonka avulla Eurooppa on välttynyt uusilta suursodilta.
Nyt aletaan kasata yhteistä eurooppalaista historiaa, johon joka EU-maan olisi annettava oma panoksensa.
Mikrohistorian opit 1990-luvulta vaikuttaa nyt
Kylmän sodan kauden päättyminenmerkitsi sosialismin ja toisaalta konservatismin välisen jännitteen heikkenimistä. Niinpä pitkän ajan kertomus, joka alkoi Ranskan vallankumouksesta aina 19990-luvulle alkoi menettää merkitystään.
Tuo ajanjakso tarjosi uusia tuulia historiankirjoitukseen. Alettiin puhua mikrohistoriasta. Yksittäisen ranskalaisen maalaiskylän elämään perehtymällä saatettiin tavallaan kuvata saman aikakauden muidenkin ranskalaiskylien oloja. Uudenlaisia tutkittavia aiheita alkoi kertyä.
1990-luvulla sallittiin jopa Be
atles-yhtyettä käsittelevän väitöskirjan tekeminen. Tänä päivänä vastaavan opinnäytetyön valitseminen alkaa olla fiksua työllistymisen kautta. Siihen asti vanhemmat historioitsijat määrittelivät mikä oli historiallisesti merkittävää ja tutkimusta piti suunnata sellaisiin aiheisiin.
Tämä näkyy myös historian opetuksessa. MItä historia-alan oppilaiden mieliin kylvettiin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa vaikuttaa parhaillaan opetuksessa. Myöskin oppikirjat ovat alkaneet korostaa historian populaarisempia puolia. Perinteinen sotahistoria ei enää jaksa kiinnostaa oppilaita.
Eräs mielenkiintoinen siirtymä tapahtui 2000-luvun taitteessa. Oppilaita alkoi kiinnostaa Suomen keskiajan tutkiminen. Professorit olivat alkaneet pelätä kiinnostuksen aihetta kohtaan hiipuvan. Fantasiakirjallisuus ja muu mielikuviksella pelaava kirjallisuus näkyy siinä, että halutaan kuvitella kaukaisien aikakausien tapahtumia.