Suomalainen koulujärjestelmä tarjoaa monipuolista koulutusta
Katsotaanpa lyhyesti ja yleissivistävästi, minkälainen on suomalainen koulutusjärjestelmä. Suomalainen koulutusjärjestelmä alkaa nimittäin jo varhaiskasvatuksesta ja esiopetuksesta. Varhaiskasvatus järjestetään yleisesti suomalaisissa päiväkodeissa, kuten myös jokaisen lapsen oppivelvollisuutta edeltävänä vuonna saama esiopetus.
Varhaiskasvatus toimii lapsen kehityksen tukena
Varhaiskasvatus tukee lapsen henkilökohtaista terveyttä, hyvinvointia ja kehitystä. Tärkein seikka on tarjota jokaiselle lapselle ja nuorelle parhaat mahdolliset oppimisen edellytykset.
Jokaisen kunnan pitää järjestää varhaiskasvatus oman alueensa alle kouluikäisille lapsille. Varhaiskasvatus on maksullista. Opetushallituksen vahvistama valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma perusteineen ohjaa varhaiskasvatukseen kuuluvan sisällön suunnittelua ja toteuttaumista. Maksutonta esiopetusta on Suomessa annettu jo vuodesta 2015 alkaen.
Lapsen ja koululaisen huonetta on mukava sisustaa vaikkapa julisteiden tai kokonaisten värikkäiden tapettien avulla. Miellyttävässä ympäristössä lapsen tai nuoren on mukava sekä viihtyä että opiskella kaikessa rauhassa. Tiesitkö, että edullinen ja tunnettu Kotitapetti tarjoaa vaihtoehtoja moneen makuun verkossa, joten ei muuta kuin tutustumaan lastenhuoneen tapettivaihtoehtoihin.
Suomalainen oppivelvollisuus alkaa peruskoulusta
Oppivelvollisuus on Suomessa perinteinen ja lähes kaikille tuttu asia. Suomessa oppivelvollisuus tulikin käyttöön jo vuonna 1921. Yleissivistävä perusopetus, eli peruskoulu, kestää yhdeksän vuotta. Peruskoulun jälkeiseen toisen asteen koulutukseen kuuluu joko ammatillinen koulutus tai perinteinen lukiokoulutus opiskelijan oman valinnan mukaan. Suomessa on myös oppilaitoksia, joissa voi suorittaa samanaikaisesti sekä lukio- että ammatillisen koulutuksen.
Oppivelvollisuus alkaa jokaiselle Suomessa vakituisesti asuvalle lapselle silloin, kun lapsi täyttää kyseisen vuoden kuluessa seitsemän vuotta. Suomalainen peruskoulu on maksuton, ja siihen kuuluu ilmaisten koulukirjojen lisäksi muun muassa päivittäinen ilmainen lämmin ruokailu.
Oppivelvollisuutta on pyritty kehittämään paremmaksi vuosien mittaan. Joulukuussa 2020 eduskunta hyväksyi perinteisen oppivelvollisuusiän nostamisen aina 18 ikävuoteen asti. Eduskunta päätti silloin myös tehdä toisen asteen koulutuksesta oppilaille maksuttoman. Uusi oppivelvollisuusiän pidentyminen tulee virallisesti voimaan 1.8.2021.
Peruskoulun jälkeen opiskelemaan
Nykyään siis yhä useampi nuori jatkaa peruskoulun jälkeen yleissivistävässä koulutuksessa, kuten lukiossa.
- Lukio ei tarjoa ammatillista, vaan yleissivistävää koulutusta. Lukion suorittaneet voivat hakea opiskelemaan ammatilliseen koulutukseen, ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin. Lukiokoulutuksen kesto on yleisesti 3 vuotta. Lukio tarjoaa aina valmiin pohjan, josta voi ponnistaa vaikka kuinka korkealle.
- Ammatillisen koulutuksen tutkintoihin kuuluvat ammatilliset perustutkinnot sekä ammatti- ja erikoisammattitutkinnot. Ammatillisessa koulutuksessa opiskelijalle laaditaan aina henkilökohtainen opintojen sisältöä, aikataulua ja opiskelutapoja tukeva osaamisen kehittämissuunnitelma. Työpaikoilla ammatillista koulutusta järjestetään muun muassa oppi- ja koulutussopimusten avulla. Ammatillisen tutkinnon suorittaneella on mahdollisuus jatkaa opiskelua valitsemallaan alalla ammattikorkeakoulussa tai yliopistossa.
- Yliopiston alempi korkeakoulututkinto kestää noin 3 vuotta ja yliopiston ylempi korkeakoulututkinto noin 2 vuotta alemman tutkinnon suorittamisen jälkeen. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittamisen kesto taas on noin 3,5–4,5 vuotta.
- Vapaan sivistystyön oppilaitokset tarjoavat yleissivistävää koulutusta kansalaisopistoissa, kansanopistoissa, liikunnan koulutuskeskuksissa, opintokeskuksissa ja kesäyliopistoissa. Yleissivistävään koulutukseen osallistuminen on avointa jokaiselle.
- Avoimen yliopiston koulutusväylä on erittäin suosittu. Avoin yliopisto tarjoaa yliopiston tutkintojen joukkoon kuuluvia opintoja iästä ja koulutustaustasta riippumatta. Avointa yliopisto-opetusta järjestetään yhteistyössä ympäri vuoden monien eri oppilaitosten kanssa. Avoimessa yliopistossa voi opiskella erilaisia yksittäisiä opintojaksoja tai kokonaisia opintokokonaisuuksia, kuten esimerkiksi perusopintoja.
Useammat avoimen yliopiston opinnot voi halutessaan hyväksilukea osaksi tulevia tai jo käynnissä olevia tutkinto-opintoja. Muistathan, että yliopiston tutkinto-opiskelijaksi voi päästä myös avoimen yliopisto-opintojen perusteella. Opiskelu avoimessa yliopistossa on maksullista ja opinto-oikeus on aina määräaikainen. Opiskelijoiden valinta tapahtuu ilmoittautumisjärjestyksessä. Ei siis muuta kuin opiskelemaan, sillä Suomessa vaihtoehtoja riittää.